1. Veisuunjohtajalle; koorahilaisten virsi.

2. Herra, ennen sinä olit suosiollinen maallesi, sinä käänsit Jaakobin kohtalon.

3. Sinä annoit anteeksi kansasi pahat teot ja peitit kaikki heidän syntinsä. Sela.

4. Sinä panit kaiken kiivastuksesi pois ja lauhduit vihasi hehkusta.

5. Käänny taas meidän puoleemme, sinä pelastuksemme Jumala, älä ole enää tuimistunut meihin.

6. Oletko ainiaaksi vihastunut meihin, pidätkö vihaa suvusta sukuun?

7. Etkö virvoita meitä eloon jälleen, että sinun kansasi iloitsisi sinussa?

8. Herra, suo meidän nähdä sinun armosi, anna apusi meille.

9. Minä tahdon kuulla, mitä Jumala, Herra, puhuu: hän puhuu rauhaa kansallensa, hurskaillensa; älkööt he kääntykö jälleen tyhmyyteen.

10. Totisesti, hänen apunsa on lähellä niitä, jotka häntä pelkäävät, ja niin meidän maassamme kunnia asuu.

11. Armo ja totuus tapaavat toisensa täällä, vanhurskaus ja rauha antavat suuta toisillensa,

12. uskollisuus versoo maasta, ja vanhurskaus katsoo taivaasta.

13. Herra antaa meille kaikkea hyvää, ja meidän maamme antaa satonsa.

14. Vanhurskaus käy hänen edellänsä ja seuraa hänen askeltensa jälkiä.





“Não queremos aceitar o fato de que o sofrimento é necessário para nossa alma e de que a cruz deve ser o nosso pão cotidiano. Assim como o corpo precisa ser nutrido, também a alma precisa da cruz, dia a dia, para purificá-la e desapegá-la das coisas terrenas. Não queremos entender que Deus não quer e não pode salvar-nos nem santificar-nos sem a cruz. Quanto mais Ele chama uma alma a Si, mais a santifica por meio da cruz.” São Padre Pio de Pietrelcina