Biblia Católica
 

Psalmit, 134

1. Matkalaulu. Katso, kiittäkää Herraa, kaikki te Herran palvelijat, jotka öisin seisotte Herran huoneessa.

2. Kohottakaa kätenne pyhäkköön päin ja kiittäkää Herraa.

3. Herra siunatkoon sinua Siionista, hän, joka on tehnyt taivaan ja maan.

Versos relacionados con Psalmit, 134:

Psalmi 134 on lyhyt laulu palvonnasta, joka kehottaa Herran palvelijoita siunaamaan Herraa pyhäkkössä yöllä. Se on kehotus palvoa todelliselle Jumalalle ja muisti, jonka hän on kaiken luoja. Tässä on viisi Raamatun jaetta, jotka osoittavat psalmin kaltaisia ​​aiheita 134:

Psalmi 113:3: "Auringonnoususta auringonlaskuun Herran nimeä kiitetään." Tämä jae on kehotus Herran jatkuvaan palvontaan, aamunkoitto hämärässä, lakkaamatta.

Psalmi 135:1-3: "Ylistys Herraa. Ylistys Herran nimeä; ylistä häntä, Herran palvelijoita, jotka olet Herran talossa, Jumalamme talon atriassa. Ylistys Herra , koska Herra on hyvä; laula kiitosta nimestäsi, koska se on miellyttävä. " Nämä jakeet kehottavat Herran palvelijoita ylistämään häntä hänen talossaan, Jumalamme talon eteisosassa hänen hyvyytensä ja armonsa vuoksi.

Psalmi 136:1-3: "Ylistys Herraa, koska hän on hyvä; hänen ystävällisyytensä kestävät ikuisesti. Ylistys jumalien Jumalaa; hänen ystävällisyytensä kestää ikuisesti. Ylistys Lordien Herralle; hänen hyväntahtoisuuden kovuus. Ikuisesti. " Tämä psalmi on kiitosrukous ja kiitosta Herran hyvyydestä kaikissa asioissa alusta loppuun.

Psalmi 139:1-2: "Herra, koet minua ja tunnet minut. Tiedät istuntoni ja hissini; ylivoimaisesti ajatukseni." Nämä jakeet osoittavat, että Jumala tuntee jokaisen ihmisen läheisesti ja hän on palvonnan ja kiitoksen arvoinen.

Ilm. Tämä jae on kappale Jumalan palvonta, joka tunnistaa hänen suvereniteettinsa ja voimansa kaikkien asioiden luojana.





“O Senhor sempre orienta e chama; mas não se quer segui-lo e responder-lhe, pois só se vê os próprios interesses. Às vezes, pelo fato de se ouvir sempre a Sua voz, ninguém mais se apercebe dela; mas o Senhor ilumina e chama. São os homens que se colocam na posição de não conseguir mais escutar.” São Padre Pio de Pietrelcina